Ilmastonmuutos on muuttunut globaaliksi tosiasiaksi. Valveutuneet ihmiset spekuloivat aiheesta lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Aihe tavoittaa kaikki. Vai tavoittaako sittenkään? Entäpä nuoret, jotka joutuvat tulevaisuudessa elämään ilmastonmuutoksen seurauksien kanssa? Ovatko he asiasta huolissaan, vai saako elämä jatkua entisillä raiteillaan ja antaa tulevan tuoda mitä tuo? Onko nuorilla ylipäänsä keinoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen omalla käytöksellään tai vanhemmilta perityiltä käyttäytymis- ja kulutusmalleista? 

Ilmasto lämpenee ja jäätikkö sulaa. Samaa tahtia myös nuorten valveutuneisuus ja huoli ilmastonmuutoksen takia on kasvanut kovaa tahtia. Jo alakouluikäiset ovat huolissaan siitä, riittääkö juomavettä tulevaisuudessa eläimille tai saammeko enää hiihtää talvisessa säässä jäätyneellä järvellä. Myös nuorison ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvaa ja tieto siitä, että jokainen voi omilla pienillä teoillaan kantaa kortensa kekoon turvatakseen elämää myös kaukana tulevaisuudessa. 

Nuorison ja huolen jakautuminen eri nuorisoryhmissä 

On nuoria, jotka ovat syvästi huolissaan maapallolla kytevästä katastrofista. Toiseen ääripäähän kuuluvat he, joita asia ei voisi vähempää kiinnostaa. On vaikeaa sanoa, selittyvätkö eroavaisuudet yhteiskunnasta, ympäristöstä vai vaikkapa kasvatuksesta. Jo varhaisteini-iästä alkaen nuoret ovat erityisen alttiita vaikutuksille, ja jopa ystävien ja koulukavereiden käyttäytyminen voi vaikuttaa suurestikin omiin mielipiteisiin ja tottumuksiin. Myös sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu voi vaikuttaa paljonkin. 

Joskus huolestuneiden ja ei-huolestuneiden nuorien sekä vanhempien välillä nähdään vastakkainasettelua. Huolestuneet ja “tiedostavammat” nuoret eivät pyri piilottamaan tekojaan ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kaikki pienemmätkin ostovalinnat tuodaan esiin some-tileillä. Asia voi olla ylpeyden aihe. Tämä voi saada aikaan sen, että he, jotka eivät alun perinkään menettäneet yöuniaan asian vuoksi, muuttuvat ärsyyntyessään entistäkin välinpitämättömäksi. On syntynyt vastareaktio, ja näin pahimmillaan koko tärkeä aihe unohtuu vastakkainasettelun vuoksi. 

Nuorison keinot vaikuttaa 

Nuoret sijoittuvat ikäryhmään, jolla ei välttämättä ole haluamiaan mahdollisuuksia vaikuttaa maailman pelastamiseen niin paljon kuin haluaisivat. Yksi suurimmista syistä on raha. On vaikea kannattaa ekologista ja kestävää kehitystä, jos tili näyttää nollaa. Välillä taloudellisista syistä on pakko valita halpa ja epäekologinen tuote, vaikka aate ja omatunto laittaisivatkin vastaan. Joskus helpointa voi olla ostosten jättäminen kaupan hyllylle, ja vaikka kieltäytyä tarjotusta muovipussista kaupan kassalla. 

Kasvissyönti tai jopa vegaaniruokavalio on ehkä nuorison helpoin keino ottaa kantaa ja puhdistaa omatuntoa. Kasvissyönnin yleistyessä on helppoa törmätä nuorisoporukoihin, joissa yli 80 prosenttia on kasvissyöjiä. Niin sanotut lihansyöjät, tai ainakin sekasyöjät, eli ihmiset jotka syövät lihaa ja kasviksia, voivat olla jopa halveksittuja näiden ryhmien keskuudessa. Kasvisruokaa on nykyään laajalti tarjolla, ja valinta on helppo tehdä jokapäiväisessä elämässä. 

Nuorison ostoskäyttäytyminen 

Muoti ja kulttuuri muuttuu myös ostoskulttuurissa. Jos ennen oli hienoa kantaa useita (muovi)kasseja ulos ostoskeskuksesta, voidaan nykyään ajatella, että nuorillakin kierrätys ja vanhan yhdisteleminen uuteen on nouseva trendi. Paljon on kirjoitettu kertakäyttömuodista, tarkoittaen vaatteen ostamista halvalla ketjuliikkeestä, jonka voi heittää yhden käyttökerran jälkeen roskiin. Tämä suuntaus on selvästi muuttumassa ja kierrätyskeskukset ja Second hand -liikkeet ovat taas pinnalla. 

Kierrätyksen yleistyessä ovat myös kädentaidot ovat saaneet aivan uuden merkityksen nuorison keskuudessa. Halpahallista ostettu “kertakäyttötuote” saa esimerkiksi uuden muodon ja käyttötarkoituksen ompelukoneen avulla. Nuoret ovatkin innokkaita vaatteiden ja asusteiden tuunaajia, ja näin jopa kertakäyttötavarasta tuleekin pitkäikäinen. Jos vain talous sallii, on nuorisolla pyrkimys ostaa kerralla kestävämpi vaikkakin vähän kalliimpi tuote. Näin käyttöikää voi jatkaa ja kertakäyttöisyydestä päästään pikkuhiljaa eroon. 

Trendit 

Kierrätys ja kasvissyönti ovat tulleet nuorison arkeen. Viimeaikoina pinnalle ovat nousseet myös ilmastomarssit ja ilmasto-mielenilmaisut. Trendinä ja vaikutustapana maailmalla on ollut perjantainen ulosmarssi kouluista. Nuoret ottavat näkyvästi kantaa ja vaativat poliitikoilta toimia ilmastonmuutostyöhön. Näin nuoriso on tullut entistä näkyvämmäksi ja tärkeämmäksi osaksi asiasta keskustelua. Osa ei tee asiasta suurta numeroa, vaan pieniä muutoksia omassa arkipäivässä. Näihin kuuluvat esimerkiksi muovipussin ostamatta jättäminen. 

Muita vaikuttamistapoja 

Matkustelu on ollut pidemmän aikaan nuorison suosiossa, varsinkin vastavalmistuneiden ja nuorten aikuisten keskuudessa. Enää koulun penkiltä ei välttämättä jatketa suoraan töihin ja olla siellä eläkeikään saakka. Kuitenkin matkustelun suosiota alkaa häiritä lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöt, jotka ovat yksi suurimmista yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljistä. Nuorilla on on kuitenkin keinonsa; interrail-matkustaminen Euroopassa alkaa nousta uudelleen pinnalle sitten 90-luvun. Matkustelusta ei ole pakko luopua, koska aina on olemassa vaihtoehtoja. 

Pienet asiat yhdessä 

Vaikka nuorten vaikuttamismahdollisuudet voivat olla vähäisemmät kuin työssäkäyvän aikuisen, voi monesta pienestä asiasta tulla suurikin kokonaisuus. Nuoret ovat kekseliäitä, ja näin pienillä muutoksilla he kantavat kortensa kekoon. Jos haastattelemme kadulla nuoria, vain harva tai kukaan heistä ei sano, etteikö olisi kuullut ilmastonmuutoksesta. Huoli koskettaa eri ihmisiä eri lailla, niin myös nuoria. Myös yleisen ilmapiirin muutos vaikuttaa ihmisiin, joten totta kai myös nuoriin. 

Siis välittääkö nuoriso? 

“Nuorissa on tulevaisuus”, sanoo vanha sanonta, joka pätee myös ilmastonmuutostyössä. Nuoret ottavat asioista selvää, eivätkä he pureskelematta niele mitä sanotaan, vaan miettivät itse ja tekevät itse omat johtopäätöksensä. On niitä, jotka välittävät ympäristöasioista paljonkin, mutta totta kai myös niitä, jotka niin eivät huolta kanna. Joka tapauksessa nuoret ovat enemmän ja enemmän kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja tavoista, joilla voimme vaikuttaa siihen. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *