Kestävä kehitys on jo 1970-luvulla käyttöön otettu termi, joka mainitaan usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Mutta mitä se tarkoittaa? Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti sekä paikallisesti nyt ja tulevaisuudessa käynnissä olevaa, poliittisesti ohjattua muutosta yhteiskunnassa. Muutoksen tavoitteena on, että turvataan sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät mahdollisuudet elämiseen. Tämä merkitsee myös, että ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisina toimijoina huomioon niin päätöksenteossa kuin toiminnassa. 

Kestävän kehityksen strategiaa laaditaan poliittisin keinoin globaalisti ja paikallistasolla. YK:n laatimia kestävän kehityksen tavoitteita tarkastelemalla voidaan konkretisoida näkökulmia kestävään kehitykseen ja pohtia niiden merkitystä eri organisaatioille ja yhteiskunnan sektoreille niin ympäristön, yhteiskunnan kuin talouden kontekstissa. On tärkeää vahvistaa inhimillistä ja sosiaalista tietoutta, jotta ympäristön osuus voi säilyä vahvana. Kestävää kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan tarkastella ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kannalta. 

Ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden keskeiset periaatteet 

Ekologisen kestävän kehityksen keskeinen ajatus on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ekosysteemien toimivuuden pysyminen vakaana. Ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn on ensisijaista. Ekologisen kestävyyden ylläpidossa tärkeintä on noudattaa varovaisuusperiaatetta. Siten ympäristön tilan heikkenemiseen pitää puuttua, vaikka täyttä tieteellistä näyttöä ei ole. Ennen mihinkään toimiin ryhtymistä tulee arvioida riskit, haitat sekä kustannukset. Tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennaltaehkäisy ja niiden torjuminen jo syntylähteillä. 

Taloudellinen kestävyys on sisällöllisesti ja laadullisesti tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varojen hukkaamiseen eikä aja koko ajan nopeutuvaa talouskasvua. Puhuttaessa sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä keskeisenä kysymyksenä on varmistettava, että hyvinvoinnin edellytykset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Edelleen jatkuva väestönkasvu ja köyhyys, näiden aiheuttamat haasteet ruoka- ja terveydenhuollolle sekä koulutuksen järjestäminen köyhimmille ovat maailmanlaajuisia haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 

Mitä ilmastonmuutos on? 

Ilmastonmuutoksen hidastamisen tulee olla koko maailman ihmisten yhteinen projekti. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on laatinut selonteon, jonka mukaan ilmaston keskilämpötila saa nousta maksimissaan kaksi astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Nyt keskilämpötilan tiedetään nousseen 0,74 astetta. Mikäli lämpötila nousee enemmän kuin 2 astetta, muutosprosessit ilmassa, vedessä ja eliökunnassa ovat hallitsemattomissa. Jokainen voi vaikuttaa omaan ilmastokuormitukseensa ja ottaa osaltaan vastuun ilmastonmuutoksen hidastamisesta. 

Ilmakehä muodostuu maata ympäröivästä, noin sadan kilometrin korkuisesta kerroksellisesta ilmamassasta. Ilmakehällä ei ole selvää ylärajaa. Se muodostuu lähinnä kaasuista, enimmäkseen typestä, hapesta ja pienistä määristä muita kaasuja. Näiden ohella ilmakehässä on vesihöyryä sekä erilaisia hiukkasia. Näiden kaasujen ja hiukkasten keskinäisessä suhteessa tapahtuvat muutokset aikaansaavat ilmastonmuutosta. Tällöin ilmakehän kaasut ja höyryt saavat auringon lämpösäteilyn viipymään maan pinnalla ja kasvihuoneilmiö vahvistuu. 

Mitä on tehtävissä? 

Elintason ja kulutuksen kohtuullistamisella voitaisiin säästää ympäristöä. Tämän lisäksi maapallon tarjoamat resurssit pystyttäisiin jakamaan tasapuolisemmin ja ne riittäisivät myös tuleville sukupolville. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi elintapojen muuttamista siten, että etusijalle pääsisivät muut arvot kuin materialistisuus. Viime aikoina onkin noussut esiin puhe elämän rauhoittamisesta kiireettömämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Ilmiötä kutsutaan monella nimellä, kuten downshiftaus, slow life sekä elämän leppoistaminen, hidastaminen tai kohtuullistaminen. 

Kaikkien näiden termien keskeisenä ideana on hidastaa elämän vauhtia ja vähentää paitsi työhön käytetyn ajan määrää että omaa kulutustasoa. Samalla ekologinen jalanjälki pienenee. Motiivina muutokselle voivat olla parempi elämänlaatu, terveys, rahan säästäminen tai ekologisuus. Monet ihmiset haluavat lyhentää työaikaansa, vaihtaa urapolkua tai asua vaatimattomammin. Vaikka käytettävissä olisi vähemmän rahaa, katsotaan elämänlaadun parantuvan, sillä lisääntynyt vapaa-aika vietetään kiinnostavien asioiden parissa 

Kulutuksen kestävyyden mittarit 

Kestävä kulutus on kestävää paitsi ympäristön kannalta, myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta . Luonnonvarojen kierrätys, tuotannon eettisyys ja raaka-aineiden käytön vähentäminen minimiin on tärkeää. Kulutuksen kestävyydelle on erilaisia mittareita. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan sitä maa- tai vesialuetta, jonka kokoinen ala tarvitaan ihmisen tai väestöryhmän energian, materiaalin tai ravinnon tuottamiseen ja jätteiden käsittelemiseen. Hiilijalanjälki puolestaan mittaa palvelun, tuotteen tai toiminnan aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä. 

Oman kulutuksen vähentäminen 

Jokainen meistä voi pienillä, arkisilla valinnoilla pyrkiä kohti kestävämpää elämäntapaa ja pienempää hiilijalanjälkeä. Kuluttaja pystyy alentamaan hiilijalanjälkeään jopa 25–40%, kun luopuu yksityisautoilusta, matkoista ulkomaille ja asuu muutaman neliön pienemmässä asunnossa. Helpoin tapa hiilijalanjäljen pienentämiseen on siirtyminen käyttämään uusiutuvilla lähteillä tuotettua energiaa. Kaupunkilaisen hiilijalanjälki on helpompi hallita, sillä tiivis kaupunkiasuminen ja oman auton tarpeettomuus ovat ratkaisevia tekijöitä. Ennen muuta kannattaa kiinnittää huomio asunnon energiankulutukseen. 

Oman kulutuksen ekologisuus 

Ympäristöystävällisyys ei ole synonyymi lempiasioista luopumiselle. Hyvät valinnat luonnon kannalta ovat usein hyviä myös oman hyvinvoinnin kannalta. Kaikkien merkittävimmät mikrotason päätökset tehdään kotona, ruokakaupassa ja liikenteessä. Tavaroissa samoin kuin palveluita käyttäessä kannattaa suosia ympäristömerkittyjä tuotteita. Tavaroiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä, esimerkiksi vaatteet tai huonekalut eivät juuri nouse esiin yksittäisen, keskiarvokuluttajan hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa. Valinnoilla voimme kuitenkin aina vaikuttaa. 

Pari ajatusta lopuksi 

Vaikka suomalaisten osuus päästöistä on maailman mittakaavassa pieni, asukasta kohti päästömme ovat suurimpia Euroopassa. Muutos on kuitenkin mahdollinen. Euroopan unioni tulee saavuttamaan etuajassa vuodelle 2020 asetetut tavoitteet. EU:ssa päästöjä on onnistuttu vähentämään jopa 23 prosenttia, vaikka samanaikaisesti bruttokansantuote on kasvanut peräti 53 prosenttia. Tämä osoittaa, että kestävä kehitys ja kasvu on mahdollista saavuttaa. Ilmastonmuutos on valtava haaste, mutta siihen on tarjolla ratkaisuja. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *