Ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkeen elämään koko maapallolla. Maapallon pinnasta yli 70 prosenttia on veden peitossa, joten ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöille ja sitä kautta koko maapallolle ovat merkittävät. Kemiallisesta näkökulmasta vedeksi luokitellaan kaikki sen olomuodot: nestemäisen lisäksi kiinteä eli jää ja lumi sekä kaasu eli vesihöyry. Kaikilla näillä olomuodoilla on oma vaikutuksensa ilmastonmuutoksessa, ja näitä vaikutuksia käsitellään tässä artikkelissa. 

Vesihöyry kasvihuonekaasuna 

Vesihöyryn sanotaan usein olevan yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Aivan selvää ei kuitenkaan ole, onko ilmakehän lisääntynyt vesihöyry ilmastonmuutoksen aiheuttaja vai pikemminkin seurausta ilmaston lämpenemisestä. On nimittäin veden normaalia kiertokulkua, että auringon lämmittäessä vesiä, vesi höyrystyy ja nousee ilmakehään, jossa se tiivistyy pilviksi ja sataa takaisin alas. Vesihöyryn määrää lisää se, että lämmin ilma pystyy sitomaan vesihöyryä paremmin kuin kylmä ilma. 

Merenpinnan nousu 

Maapallon vesistä jopa 97 prosenttia on suolaista vettä eli merivettä. Maapallolla on kolme niin sanottua valtamerta: Tyyni valtameri, Intian Valtameri ja Atlantti, ja lisäksi monia pienempiä merialueita. Meret pystyvät varastoimaan valtavan määrän lämpöä. Kun maapallon kokonaislämpötila nousee, tietenkin myös merien lämpötila nousee. Lämpötilan nousu taas saa aikaan lämpölaajenemisen. Lämpimän veden tilavuus on suurempi kuin kylmän, joten meren pinta nousee. 

Toinen merenpintojen kohoamiseen vaikuttava, ilmaston lämpenemiseen liittyvä ilmiö on jäätiköiden sulaminen. Jäätiköt peittävät maapallon pinta-alasta noin 10 prosenttia. Jäätiköt muodostuvat makeasta vedestä, ja kun jäätiköt sulavat, tulee sulanut vesi osaksi meriveden massaa. Veden määrän lisääntyminen nostaa meriveden pintaa ja suolapitoisuuden laskeminen hidastaa merivirtoja. Kun meriveden pinta kohoaa riittävästi, se peittää alleen maata, esimerkiksi pieniä saaria sekä rannikkokaupunkeja. 

Merivirrat 

Suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta meren ja ilmastonmuutoksen yhteys on merkittävin merivirtojen osalta. Pohjois-Euroopan ilmasto on lämpimämpi kuin minkään muun yhtä pohjoisen seudun, mikä näkyy erityisesti leutoina talvina. Pohjois-Euroopan ilmastoon vaikuttaa oleellisesti Atlantin Golf-virraksi kutsuttu merivirta. Yksinkertaistettuna merivirran pintavirtaus kuljettaa lämpöä Karibianmereltä Pohjois-Atlantille. Virtaamiseen vaikuttavat meriveden lämpötila ja sen suolapitoisuus. Golf-virran lisäksi maapallon merissä on monia muitakin ilmastoon eri tavoin vaikuttavia virtauksia. 

Ilmaston lämpenemisen oletetaan lisäävän sateita ja sademääriä. Sateet ja jäätiköiden sulaminen taas muuttavat merien suolapitoisuutta, ja ilmaston lämpeneminen lämmittää myös merivesiä. Tällä kaikella on tietenkin omat vaikutuksensa merivirtoihin. Merivirtojen liike tulee hidastumaan jonkin verran tulevaisuudessa. On jopa mahdollista, että merivirrat pysähtyvät kokonaan. Synkimmissä ennusteissa Golf-virran pysähtymisen on ajateltu aiheuttavan Pohjois-Eurooppaan uuden jääkauden, mutta virtojen pysähtyminen tuskin tapahtuu ainakaan tämän vuosituhannen aikana. 

Järvet 

Ilmastonmuutos lämmittää enemmän järvien kuin merien vesiä. Lämpötilojen vaihtelu vaikuttaa muun muassa veden happitasoon, veden sekoittumiseen sekä eliöiden kasvuun. mikä lisää leväkukintojen sekä bakteerien ja sienien määrää järvissä. Samoin lisääntyy järvien rehevöityminen, mikä tarkoittaa kasvien määrän lisääntymistä järvissä. Järvet sitovat omalta osaltaan hiilidioksidia eli toimivat metsien tavoin niin sanottuina hiilinieluina. Järvien rehevöitymisen myötä hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, mikä taas voi nopeuttaa ilmastonmuutosta. 

Veden lämpötila vaikuttaa myös veden kasvistoon ja eläimistöön. Esimerkiksi jotkin kalalajit eivät pysty elämään liian lämpimässä vedessä, joten luonnon monimuotoisuus uhkaa hävitä myös järvistä. Järvet saattavat myös kuivua. Ilmastonmuutoksen lisäksi järvien kuivumiseen vaikuttaa myös ihmisen muu toiminta, esimerkiksi voimakas metsien hakkuu tai viljely. Järvien kuivuminen on erityisen suuri ongelma, koska suolainen merivesi ei sellaisenaan kelpaa juomavedeksi eikä edes kasteluvedeksi. 

Joet 

Ilmastonmuutoksen oletetaan ainakin Suomen alueella lisäävän sateiden määrää. On siis odotettavissa, että jokien virtaus tulee myös lisääntymään valunnan lisääntymisen myötä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Suomen näkökulmasta on todennäköistä, että tulvia tulee jatkossa enemmänkin talvella kuin keväällä. On myös mahdollista, että ajoittain runsaistakin tulvista kärsivän Pohjanmaan tulvat vähenevät, mutta samalla tulviminen lisääntyy erityisesti Etelä-Suomen järvissä. 

Joet voivat myös kuivua ilmastonmuutoksen seurauksena. Maailmanlaajuisesti jokien kuivuminen tai ainakin osittainen kuivuminen on suuri ongelma. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa virtaava maailman suurimpiin jokiin kuuluva Amazon on jo kuivunut merkittävästi. Joet sitovat järvien tavoin hiilidioksidia, ja jokien kuivuessa hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Samoin jokien ekosysteemit ovat vaarassa jokien kuivuessa ja toisaalta myös tulviessa. Luonnon monimuotoisuus kärsii myös jokien eläimistön ja kasviston osalta. 

Veden laatu 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös veden laatuun. Tällä hetkellä suurin osa Suomen järvien ja jokien vesistä on hyvälaatuista. Järvien ja jokien veden laatu vaikuttaa niissä elävien eläinlajien terveyteen, mutta myös siihen, ovatko joet ja järvet uimakelpoisia. Huonolaatuisissa vesissä esimerkiksi kalojen määrä vähenee, eivätkä järvikalat välttämättä kelpaa enää ravinnoksi. Levä ja mahdolliset ilmaston lämpenemisen myötä maahamme tulevat uudet eliölajit saattavat tehdä järvistä uimakelvottomia. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pohjavesien määrään ja laatuun. Juomavetemme tulee pääasiassa pohjavedestä, joten asiana tämä ei ole mitätön. Pohjaveden määrään vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista on vaikeaa antaa tarkkoja ennusteita. Lisääntyvät sateet todennäköisesti lisäävät pohjaveden määrää, mutta aiempaa kuivemmat ja kuumemmat kesät voivat vähentää sitä. Pohjaveden määrässä voi olla suuriakin vaihteluita eri vuodenaikoina. Tulvat taas voivat heikentää pohjaveden laatua. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *