Ilmaston muutos on noussut isoksi teemaksi ympäri Eurooppaa muutaman viime vuoden aikana. Siitä on tullut olennainen osa myös politiikkaa, ja moni poliittinen puolue on ottanut asia listalleen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun. Yksi olennaisin osa ilmaston muutosta on ilmaston lämpeneminen. Sen vaikutukset ovat nähtävissä erityisesti arktisilla alueilla, joissa keskilämpötilat ovat olleet jatkuvasti nousussa. Sama pätee myös isoon osaan kehitysmaita. 

Suomessa on ollut aina kylmä ilmasto 

Suomessa on eittämättä haasteellinen ilmasto. Esi-isämme elivät pimeässä ja kylmässä maassa, jossa polttopuita kului valtavia määriä. Valoa näkyi lähinnä vain kesäisin ja keväisin. Muuten värjöteltiin pirttien nurkassa päreitten valossa. Erityisen haasteellinen ilmasto on ollut ruokahuollon kannalta, sillä suurin osa kansasta eli aikoinaan omavaraismaataloudessa, mikä tarkoittaa, että ruokaa pystyttiin tuottavaan vain harvoin yli omien tarpeiden. Katovuodet olivat yleisiä ja aiheuttivat monia nälänhätiä. 

Voiko ilmaston lämpenemisessä olla jotain hyvää? 

Jos maataloutta tarkastellaan, voi ilmaston lämpeneminen olla Suomelle iso asia, sillä ilmaston lämpenemisen myötä myös kasvukausi pitenee. Tällöin satoa voidaan korjata pidemmän aikaa. Riippuen viljelyskasvista voidaan siis tuotantomääriä kasvattaa jopa moninkertaiseksi. Ottaen huomioon Suomen alhaisen elintarviketuotannon omavaraisuuden, olisi erinomaista, jos maataloustuotantoa pystyttäisiin kasvattamaan. Tämä vaikuttaisi positiivisesti myös suomalaiseen maaseutuun, joka on tällä hetkellä näivettynyt ja autioitumassa. Parantuneet työmahdollisuudet vaikuttavat suoraan maaseudun houkuttelevuuteen asuinpaikkana. 

Positiivisten näkymien lisääntyminen maataloudessa vaikuttaa suoraan myös kansantalouteen. Maailman väestö on räjähdysmäisessä kasvussa, jolloin etenkin monet väkirikkaat kehitysmaat kamppailevat oman väestönsä huollon kanssa. Tämä avaa valtavat mahdollisuudet suomalaiselle viennille. Maataloutta ei olla turhaan sanottu tulevaisuuden alaksi, ja tässä Suomella voisi olla oivallinen mahdollisuus. Positiivisten talousvaikutusten lisäksi ilmaston muutoksella on myös muita hyviä vaikutuksia, kuten esimerkiksi pidemmät ja lämpimät kesät. 

Kehitysmaiden kehitys uhkana 

Ilmastonmuutos aiheuttaa eniten huolta kehitysmaissa, jotka jo nyt sijaitsevat lämpimillä vyöhykkeillä. Erityisesti Afrikassa ilmaston lämpeneminen vaikuttaa maatalouteen, sillä lämpötilojen kohoaminen aiheuttaa kuivuutta ja satovahinkoja. Samaan aikaan monessa kehitysmaassa väestö on räjähdysmäisessä kasvussa. Pienentynyt peltoala yhdessä pienempien satojen kanssa voi aiheuttaa levottomuutta ja jopa sotia. Niukoista resursseista aletaan helpommin käydä kilpailua, joka luo pahimmillaan laajoja ja pitkäkestoisia konflikteja. 

Suurin ilmastonlämpenemisen uhkakuva liittyykin kansainvaelluksiin, joita on maapallolla nähty aikaisemminkin. Toivottomuus ja köyhyys ajaa helposti ihmisiä liikkeelle, kuten viimeksi vuonna 2015 aiheuttaen vakavia turvallisuusuhkia. Näistä monet turvallisuusuhat ovat esimerkiksi Suomessa realisoituneet, mutta väkimäärien kasvaessa voi maasta-maahanmuutolla olla tuhoisia vaikutuksia erityisesti Suomen kokoiselle pienelle valtiolle – sekä taloudellisesti että turvallisuuden kannalta. Siksi onkin erityisen tärkeää tukea ilmastonmuutoksen vastaista taistelua kehittyvissä maissa. 

Ilmastonmuutos pakottaa luopumaan monesta 

Ilmastonmuutokseen on erittäin vaikea vaikuttaa, koska sitä voidaan estää vain tekemällä radikaaleja muutoksia ihmisen käyttäytymiseen. Lihantuotanto vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen huomattavasti enemmän kuin lentäminen, joten tulevaisuudessa moni lihansyöjä saattaa joutua jättämään hyvästit kyljyksilleen. Mikäli tuotteiden hintoihin aletaan tulevaisuudessa laskemaan myös ympäristölle koituva haitta, voi monien kulutustavaroiden hinnat voivat nousta pilviin. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi elektroniikkatuotteet valmistetaan saastuneissa ympäristöissä ja ympäristöä kuormittavalla tavalla. 

Mikäli siis ilmastonmuutokseen halutaan oikeasti vaikuttaa, joutuvat ihmiset muuttamaan myös kulutustottumuksiaan. Jos matkapuhelin maksaisikin 700 euron sijasta 15 000 euroa, olisi moni ihminen varmasti raivon partaalla. Thaimaan aurinkolomalle ei pääsisikään enää joka vuosi, eikä kiinalaisista verkkokaupoista olisi mahdollisuutta enää tilata kulutustavaraa entiseen malliin. Ihmiset eivät tietenkään suostu lopettamaan kulutusta mistään hinnasta, mutta valtiovalta saattaa säätää asetuksia ja rajoituksia kuluttamiseen. 

Ilmaston lämpeneminen lisää ilmastoahdistusta ja vaikuttaa teollisuuteen 

Ilmastonmuutos on kenties suurin ihmiskuntaa koskaan uhannut yksittäinen asia. Ilmaston lämpeneminen on erittäin monimutkainen prosessi, mutta tiedemiehet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että sen on aikaansaanut ihminen itse. Nykyisin ilmastonmuutoksesta puhutaan hyvin paljon, ja monet poliittiset puolueet käyttävät ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa pelkoa mahdollisuutena vedota uusiin äänestäjäryhmiin. Ilmastorummutus on valitettavasti johtanut myös ilmastoahdistukseen, josta erityisesti nuoret kärsivät. Pelot ilmaston lämpenemisestä ajavatkin ihmiset pahimmillaan täydelliseen apatiaan. 

Pelot ilmastonmuutoksesta voi vaikuttaa myös ihmisten halukkuuteen hankkia jälkikasvua, ja syntyvyys onkin Suomessa osittain laskenut. Samalla myös järjettömien lausuntojen määrä on kasvanut mediassa. Toiset kieltävät ilmastonmuutoksen kokonaan, kun taas toiset vaativat teollisuuden alasajoa, jolloin se siirtyy vain voimakkaasti saastuttavampiin maihin, kuten Kiinaan tai Intiaan. Teollisuuteen on kuitenkin jopa Suomessa tehty isoja rakennemuutoksia, jotka lyhyellä tähtäimellä aiheuttavat työttömyyttä ja yhteiskunnallista liikehdintää. 

Suomi on valitettavan kytköksissä globaaleihin talousrakenteisiin 

Valitettavasti Suomi on yhä enemmän riippuvainen muista maista. Suomi on käytännössä täysin alisteinen Euroopan Unionin päätäntävallan alla, jonka lisäksi Suomi on luopunut oman rahan luomisoikeudesta. Näin ollen Suomen vientivetoinen talous on hyvin haavoittuvainen suhteessa globaaliin taloustilanteeseen. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt valtavia kustannuksia. Epävakaat sääolot, kuten pyörremyrskyt, aiheuttavat vuosittain miljardien eurojen tappioita. Näitä tappioita on myös ennalta vaikeampi ennakoida. 

Merenpinnan nousu aiheuttaa jo nyt valtavia huolia Aasian maissa, jotka saattavat realisoitua pahoiksi seurauksiksi, jos jäätiköt sulavat kokonaan. Tällöin käytännössä monet miljoonakaupungit häviävät kokonaan kartalta. Mikäli ilmastonmuutosta ei aleta rajoittamaan, voi edessä olla köyhä ja konfliktien täyttämä tulevaisuus, joka vaikuttaa mutkan kautta myös Suomeen. Vaikka Suomi ei tuota kuin murto-osan maailman kasvihuonepäästöistä, on silti tärkeää olla mukana muuttamassa maailmaa paremmaksi. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *