Ilmastonmuutos on monella tapaa ikävä asia. Sillä tarkoitetaan ihmisten omalla toiminnallaan aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, mistä moni suomalainenkin kokee kestämätöntä syyllisyyttä ja jopa häpeää. Ilmiöllä on kuitenkin myös positiivisia puolia, jotka kannattaa silloin tällöin palauttaa mieleen mustimman masennuksen välttämiseksi. Me Pohjolan asukit olemme jo muutenkin myrtynyttä kansaa, joten pureudutaanpa hetkeksi siihen, millaisia mukavia asioita ilmaston lämpeneminen saattaa tuoda tullessaan. 

Ilmastonmuutos voi tarkoittaa talvea ilman toppatakkia 

Monien muiden suomalaisten tavoin olet ehkä kyllästynyt värvöttelemään toppatakissa yli puolet vuodesta. Kun mielessä pyörii päivittäin pako aurinkorannikolle koet varmasti lohduttavana ajatuksen siitä, että ilmastonmuutoksen uskotaan nostavan vuoden keskilämpötilaa myös Suomessa. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa, mutta lämpimämpiä päiviä on todistetusti jo enemmän kuin esimerkiksi pari sataa vuotta sitten. Joidenkin lähteiden mukaan Suomen ilmasto on itse asiassa lämmennyt 1800-luvulta peräti 2,3 astetta. 

Lämpö luo paremmat mahdollisuudet maanviljelylle 

Parin asteen lämpötilan nousu voi kuulostaa pieneltä, mutta sitä se ei ole. Jo kahden asteen muutos vuoden keskilämpötilassa vaikuttaa paljon esimerkiksi siihen, mitä kasveja Suomessa on mahdollista viljellä. Ilmastonmuutos voikin tuoda kotimaisille maanviljelijöille mahdollisuuden laajentaa valikoimaansa ja opetella kasvattamaan vaikkapa viinirypäleitä. Esimerkiksi Etelä-Ranskassa ja Espanjassa iso osa pelloista on varattu viinirypäleiden kasvattamiseen ja niistä saatava viini on molemmissa maissa merkittävä vientituote. 

Toisaalta myös kasvatuskausi olisi Suomessa pidempi, jos lämpötila ei viruisi nollan alapuolella niin monena päivänä vuodesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maanviljely voi työllistää tulevaisuudessa merkittävästi isomman osan suomalaisista kuin se tällä hetkellä tekee. Työpaikkapulan piinaamille pienille paikkakunnille ilmaston lämpeneminen olisi siis mahdollisesti tervetullut helpotus, kun paikallisilla pelloilla ja metsissä riittäisi puuhasteltavaa enemmän kuin pari kuukautta vuodesta. 

Enemmän kotimaista kaupan hevi-osastolle 

Ennen pitkää uudet lajikkeet löytävät tiensä myös pellolta kauppoihin. Suomalaisia banaaneja kauppojen hyllyillä tuskin tulee näkymään vielä pitkiin aikoihin, mutta kotimaisia viinirypäleitä ja niistä poljettua viiniä varmasti moni meistä ostaisi mielellään. Tai miltä kuulostaisivat vaikkapa Puijon päärynät? Usein kuulee sanottavan, että espanjalaiset mansikat, kurkku tai tomaatit eivät vedä vertoja kotimaan kasvateille, joten varmasti suomalaiset rypäleet, viini ja päärynätkin maistuisivat meille hyvin. 

Pidempi kasvatuskausi tarkoittaisi myös sitä, että pääsisimme nauttimaan isomman osan vuodesta kotimaisista kasviksista. Tällä hetkellä moni ravintosisällöllisesti arvokas tuote matkaa suomalaisen lähikaupan hyllylle pitkän matkan, minkä takia esimerkiksi espanjalaisen tomaatin tai kurkun hiilijalanjälki voi muodostua loppupeleissä yllättävän suureksi. Mitä paremmin voimme kasvattaa kasviksia kotimaassa, sitä vähemmän niitä tarvitsee meille kuljettaa muualta Euroopasta tai kaukomailta. Tällöin kotimaisten tuotteiden hintatasokin olisi varmasti matalampi. 

Lämpö voi tuoda mukanaan myös uusia eläinlajikkeita 

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa monelle tulee mieleen surullisen näköinen jääkarhu kelluttelemassa surkean pienen jäälautan päällä. Ikijäätiköiden sulamisen epäillään todellakin olevan yksi ilmastonmuutoksen ikävistä seurauksista, mutta toisille eläinlajeille lämpimämpi sää on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Pohjolassa ilmaston lämpeneminen voi tarkoittaa sekä kokonaan uusia eläinlajeja että sitä, että kotoperäiset ja meille jo aiemmin asettautuneet eläinlajit viihtyvät paremmin ja niiden elämä on huomattavasti helpompaa. 

Eläinten reaktio lämpötilaan on helppo hahmottaa, jos miettii esimerkiksi muuttolintujen käyttäytymistä. Tällä hetkellä osa eläinkunnastamme pakenee purevaa pakkasta jopa tuhansien kilometrien päähän Etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan joka syksy – vain tullakseen keväällä taas takaisin. Matka on merkittävä ponnistus varsinkin kesällä syntyneille poikasille, eivätkä kaikki yksilöt luonnollisestikaan edes selviä määränpäähän asti. Ehkäpä tulevaisuudessa saamme seurata esimerkiksi laulujoutsenten poikasten kehitystä myös niiden ensimmäisen talven ajan? 

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla Suomessa kuin Afrikassa 

Edellä esitellyt ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset eivät ole välttämättä samat kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi merivirtojen reaktiota ilmaston lämpenemiseen on vaikea ennustaa, minkä takia ilmaston lämpenemisellä voi olla varsin erilaisia vaikutuksia jopa samoilla leveysasteilla sijaitsevissa maissa. Euroopassa iso kysymysmerkki on Golfvirta, joka vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi muun muassa Iso-Britannian ilmastoon. Jos Golfvirran kulussa tapahtuu isoja muutoksia, voi ilmastonmuutos jopa laskea saarivaltion vuotuista keskilämpötilaa. 

Pääsääntöisesti on kuitenkin syytä olettaa, että ilmastonmuutoksella voi olla positiivisia seurauksia myös Suomen ulkopuolella. Tällä hetkellä esimerkiksi naapurimaamme Venäjän pohjoisissa osissa on isoja alueita, joissa elinolot ovat erittäin karut sekä ihmisillä että eläimillä ja kasveilla – Verhojanskin kaupungissa vuoden keskilämpötila on -15,4 astetta. Kuka tietää, ehkä jo vuonna 2219 Siperiassakin voidaan viljellä maata tehokkaasti ainakin osan aikaa vuodesta. 

Kummalle puolelle vaaka kallistuu? 

Lopuksi haluamme muistuttaa, että artikkelissa esitetyt meille mahdollisesti mieluisat ilmaston lämpenemisen seuraukset eivät kumoa ilmiön negatiivisia vaikutuksia. Sellainen on esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen eli ankara kuivuus ja kuumuus, kovat pakkaset, rankkasateet, tulvat ja tuhovoimaiset myrskyt. Rajuista sääilmiöistä aiheutuu haittaa sekä ihmisille että eläimille ja osa eläinlajeista on jopa vaarassa kuolla sukupuuttoon ilmaston lämpenemisen suorana tai epäsuorana seurauksena. 

Edellä mainitut ilmastonmuutoksen myönteiset vaikutukset eivät siis ole kannusteita kuluttaa enemmän, jättää roskat lajittelematta tai suhailla surutta henkilöautolla tai lentokoneella. Artikkelin tarkoitus on yksinomaan olla informatiivinen, sillä jokaisella meillä on oikeus olla tietoinen myös ilmastonmuutoksen myönteisistä vaikutuksista. Kun sekä ilmastonmuutoksen positiiviset että negatiiviset vaikutukset nostetaan pöydälle, pystyy jokainen meistä suhtautumaan ilmiöön ilman turhaa kiihtymistä, ahdistumista, turhautumista tai masentumista. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *